Duodecimin julkaisemat kirjat ovat poikkeuksetta olleet asiantuntevia ja hyvin kirjoitettuja katsauksia tieteen nykynäkemyksistä. Sairaan hyvä potilas ja oikeuslääkärin työstä turinoiva Kuolemalla on tarina aloittavat kuitenkin ilmeisesti Duodecimin aivan erilaiseksi sarjaksi tarkoitetun Per Sona / PerSona-sarjan.  Sairaan hyvä potilas on terveydenhuollon alan koulutusta vailla olevan monisairaan potilaan kirjoittama kirja siitä, kuinka sairastelu on taitolaji. Teos on todellakin sangen subjektiivinen ja suorastaan vakaumuksellinen. Teksti on mielestäni vaikeaselkoista ja pari pientä asiavirhettäkin taitaa tekstiin olla pujahtanut. Kirja painottaa vahvasti oman sairauden haltuunottamista ja potilaan omaa osaa kroonisissa sairauksissa. Potilaan oma osuus ei tosin tässä kirjassa juurikaan tarkoita esim. perinteistä peruskunnon vaalimista ja hyvää mielenterveyttä. Salonen itse keskittyy lähinnä pitämään kiinni kaikista oikeuksistaan laatimalla hyvin seikkaperäisen hoitotahdon, esittelemällä kaikki mahdolliset yhteiskunnan avustusmuodot ja niillä kikkailun, sairasteluun liittyvän papereiden mapittamista oikeisiin alakohtiin, hurjan laajan ja itselaaditun kriteeristön täyttävän omalääkäriverkoston laatimista jne. Tekstin sävy ei ole aidosti kilttiä vaan pikemminkin hieman katkeraa ja passiivis-aggressiivista niin elämää kuin terveydenhuoltojärjestelmäämmekin kohtaan. Salosella on omat selviytymiskeinonsa. Toivottavasti sarjassa ilmestyy pian myös "Kuinka säilytän mielenterveyteni ja -tyyneyteni vakavista sairauksistani huolimatta". Minä ostaisin sen teoksen, ainakin yhtenä kappaleena.