221277.jpg
Tunne itsesi, suomalainen on Keltikangas-Järvisen hajanaisin teos, sillä siihen on otettu mukaan useita hyvin laajoja asiakokonaisuuksia. Kirja on silti hyvin helppolukuinen, hyvinkirjoitettu ja paikoittain mukaansatempaava.

Varsinaisista kirjan pääaiheista mielestäni mielenkiintoisin oli ns. hostiliteetin käsite. Hostiilin ihmisen peruspiirteitä ovat paranoia, kyynisyys ja pessimismi. Jossain määrin tämä käsite liittyy suomalaiseen kansan- ja kasvatusperinteeseen. Mielenkiintoisinta on kuitenkin se, että hostiiliin persoonallisuuteen liittyy suurempi sairastavuus niin psyykkisten kuin somaattisten sairauksien (erityisesti sydänsairauksien) suhteen. Hostiilit ihmiset reagoivat fyysisesti voimakkaammin ihmissuhdeongelmiin ja sosiaalisiin ristiriitoihin, joten heidän elimistössään on suuren osan ajasta päällä stressitila. Kirjoittaja liittää tähän myös terveyden transaktionaalisen mallin: hostiilit ihmiset myös itse luovat stressiä asennoitumisellaan ja käytöksellään. Hieman raflaaammin muotoiltuna: se, miten elämääsi suhtaudut, voi muuttaa tai päättää elämäsi.

Mielenkiintoisena sivujuosteena kirjassa mainitaan se, että tunteiden fysiologiset ilmaisut voivat olla erillään tunnekokemuksista. Suurenkin tunnekuohun vallassa oleva ihminen voi ulospäin vaikuttaa täysin tyyneltä. Yllättävempää on myös se, että sama voi toimia toisinpäinkin: tunteen autonomisen hermoston reaktio voi jatkua voimakkaana, vaikka varsinainen "koettu tunne" olisikin lievä ja menisi nopeasti ohi. Sanomattakin lienee selvää, että tällainen tunnekokemuksen opittu herkistyminen tai automaatio on minua elämäni varrella mietityttänyt!

Keltikangas-Järvinen kirjoittaa myös suomalaista kansanluonnetta pohtiessaan, ettei tunteista puhuminen saisi olla pakollista. Tutkimuksen mukaan miesten masennus voi lisääntyä asiasta puhuttaessa. Osa ihmisistä kokee puhumisen ja asian jakamisen helpottavaksi. Ihmisellä on kuitenkin oikeus tehdä psyykkistä työtään puhumisen sijaan myös vaikkapa asiasta lukemalla ja ajattelemalla. Siinä kohdin, kun tällainen ihminen on valmis puhumaan aiheesta, hänellä ei enää ole siihen tarvetta. Tässä asiassa me ihmiset olemme vain erilaisia. Miehen hiljainen tapa työstää asioita on vain hänen tapansa - ei suomalaista umpimielisyyttä ja jäyhyyttä.