Kirja kehottaa meitä tekemään sovinnon todellisuuden kanssa eli opettelemaan hyväksymisen elämänaseenteena. Hyväksyminen ei tässä yhteydessä tarkoita asian pitämistä hyvänä, oikeana tai oikeudenmukaisena vaan lähinnä kykyä tietoiseen läsnäoloon. Hyvin moni meistä kieltäytyy vaikkapa hyväksymästä negatiivisia tunteitamme tai kokemuksiamme. Alkoholi, psyykenlääkkeet, huumeet, shoppailu, syöminen, urheilu, työhön uppoaminen, asian kieltäminen ja itsemurha ovat tavanomaisimmat keinomme kiertää asioiden kohtaamista ja hyväksymistä.

Tietoiseen asioiden hyväksymiseen ei useinkaan kerta riitä. Etenkin joutuessamme hyväksymään ikävän, vahvan tunnetilan, joudumme pahimmillaan valitsemaan hyväksymisen noin kerran sekunnissa. Kirja tarjoaa myös käytännön harjoituksia aiheeseen.

Tietoisuustaidot ja hyväksyminen ovat tieteellisesti uusi asia. Uskoisin kuitenkin, että tämäntyyppisellä harjoittelulla voisi olla oma paikkansa lyhytterapioiden joukossa.