73809.jpg
Dunderfeltin mukaan 80 % ihmisten välisistä erimielisyyksistä, riidoista ja huonoista henkilökemioista voidaan välttää tai tuloksellisesti hoitaa kirjan opeilla. Kirja ei kuitenkaan kerro, mitä "tuloksellinen hoitaminen" on. Samoin erimielisyyden ja huonon henkilökemian voi jokainen lukija määritellä itse. Kirjoittaja myös kertoo, että hän veti prosenttiluvun 80 hatusta. Luku kuvastaa vain sitä, että nämä konstitkaan eivät toimi aivan joka tilanteessa.

Tämä kirja ei siis ole tieteellinen kirja vaan takakantta mukaillen "läpeensä käytännöllinen kirja". Kirjoittaja "tiivistää 20 vuoden kokemuksensa seitsemään pääkohtaan". Pääkohdat ovat yksinkertaisia ja enimmäkseen hyviin käytöstapoihin sisältyviä:

  1. Havainnoi  mahdollisimman vähän tulkiten, arvioiden, syytellen ja vääristellen tapahtumia.
  2. Anna toisen ihmisen kokemukselle tilaa ja aikaa.
  3. Sano oma näkemyksesi  reilusti ja jämäkästi
  4. Käytä myönteisiä ja rakentavia ilmaisuja
  5. Yhteistyöllä tulee olla tavoitteita
  6. Oma sisäinen rauha edistää yhteistyötä
  7. Opettele antamaan anteeksi                           
Kirjan esipuheen mukaan kirjan lukemiseen ja soveltamiseen ei tarvita mitään psykologisia erityistietoja tai -taitoja. Kuitenkin suuri osa kirjasta on täytetty jargonilla, joka on (ainakin psykologiaa tuntemattomalle) kummallista:
"Aikomus ja tahto on filosofian kielellä intentionaalisuutta (lat. tendere = venyttää). Suunnilleen samaa asiaa yruttu Sigmund Freud ilmaista puhuessaan libidosta, ihmisen psyykkisestä energiasta. (Joskin hänen tulkintansa libidosta primitiivisenä mielihyvään pyrkivänä seksuaalisena energiana oli liian kapea.) Ihmisen intentionaalisuuden, sen suunnan ja voimakkuuden voi aistia sosiaalisessa kentässä.
Voimien viestintä on tuntemattomin sanattoman viestinnän muoto, ja siten se ilmenee myös muita kaoottisemmin vuorovaikutuksessa."


Mausteeksi kirjaan on vielä lisätty muutama täysin tarpeeton kaaviokuva sekä useita kymmeniä harjoituksia. Laajimman harjoituksen toteuttamiseen tarvitaan puolitoista päivää.

Tätä teosta ei olisi koskaan julkaistu tuntemattoman pahkajokisen terveyskeskuspsykologin kirjoittamana. Kirjan päällys onkin tehokkaasti suunniteltu hyödyntämään Dunderfeltin julkisuusarvoa. (Mental note: kirjoittajan kuva etukannessa on aina huono enne.) Julkkispsykologin kirjoittamanakin tämän teoksen ensimmäistä painosta on vielä neljä vuotta julkaisemisen jälkeenkin yhä saatavilla.