Kari Helinin teos on valitettavan tuntematon. Sääli, sillä tämä teos voittaa keskiverron Dunderfeltin mennen tullen joka aspektilla. Kirjan tärkeimmät käsiteltävät aiheet ovat vuorovaikutus, arvot ja arvostus, muutokset ja kehittyminen sekä ihmisten johtaminen.

Erityisen kiinnostavaksi koin kirjassa vain sivujuonteena esiintyvän tunnesiirron tai tunteiden transferenssin. Tämä on asia, jota olen omassa elämässäni viime aikoina koettanut tunnistaa. Huomaan seuran vaikuttaan todella vahvasti omaan mielialaani: hyväntuulisessa seurassa olen itsekin hyväntuulinen, negatiivinen seura taas vetää väkisinkin omaa siipeäni jonkin verran maahan. Uskoisin vahvan empatiakykyni olevan yhteydessä tähän tunnesiirto-ominaisuuteeni.

Toinen mielenkiintoinen kohta kirjassa on sisäisten arvokenttien käsite. Meillä kaikilla on asioita (tässä arvokenttiä), joita arvostamme, hyväksymme ja siedämme. Negatiivisella puolella meillä on "vaikea sietää" -alue ja lisäksi arvoneutraali alue (kenttä). Jokaisella ihmisellä hyväksymisen, hyväksymättömyyden ja neutraali alue ovat erikokoiset ja sisältävät eri asioita. Sijoitamme myös itsemme ja muut ihmiset omiin kohtiimme arvokenttää. "Laajasydäminen" on ihminen, jolla hyväksymisen ja sietämisen alue on erittäin suuri. Tälläinen ihminen tulee helposti toimeen monenlaisten ihmisten kanssa. "Täydellinen" on taas ihminen, jonka lähes koko minäkenttä mahtuu omalle hyväksymisen alueelle. Tälläinen ihminen toimii kapeasti mutta aina oikein - ja kokee olevansa muita parempi. "Epäonnistunut" taas on sisäistänyt arvoja, joita hänen on lähes mahdoton toteuttaa ja hän kokee toimivansa etupäässä väärin. Minä- ja maailmankuvan käsitteiden taivuttaminen arvokenttien muotoon suo mahdollisuuden kuvata näitä asioita verbaalisesti.