Lasten seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja uhrien terapioinnista olen lukenut ennenkin. Tässä kirjassa kuitenkin käsitellään myös lapsia hyväksikäyttäneiden nuorten hoitoa, joka on minulle aivan uusi aihe. Uhria kohtaan on helppo tuntea sympatiaa ja empatiaa, mutta hyväksikäyttäjän terapioiminen voi olla ammattiauttajallekin todella raskasta.

Alaikäisistä hyväksikäyttäjistä ainakin 90 % on poikia. Suurin ryhmä ovat 12-18-vuotiaat pojat ja tämä kirja keskittyykin tähän ryhmään. Tutkimusten mukaan kolmasosa nuorista hyväksikäyttäjistä syyllistyy aikuisena vakavampaan seksuaalirikokseen. Toisin sanoen nuoret hyväksikäyttäjät saattavat hyötyä interventioista suurestikin. 

Suuri osa seksuaaliseen hyväksikäyttöön syyllistyvistä nuorista on itse joutunut nuorempana hyväksikäytön kohteeksi. Erään artikkelin mukaan loputkin ovat kasvaneet väkivaltaisessa kodissa. On viitteitä, että noin seitsemän vuoden iässä olisi "vaurioituvuusikkuna": usein hyväksikäyttäjillä kasaantuu tähän ikään monia traumaattisia tekijöitä kuten fyysinen pahoinpitely, seksuaalinen hyväksikäyttö, hoivan laiminlyönti ja altistuminen pornograafiselle materiaalille. Hyväksikäyttö alkaa nuorilla usein 13-15 vuoden iässä.

Lapsia hyväksikäyttäneillä nuorilla on usein masennusta (jopa 40 % tekijöistä), huono itsetunto, aiempia itsemurhayrityksiä, lapsuudenaikaisia käytöshäiriöitä ja psykopatiaa. Kuitenkaan ei voida nimetä mitään erityistä altistavaa tekijää. Useimpien tekijöiden empatiakyky on normaali.

Nuoriin hyväksikäyttäjiin suositellaan psykodynaamista yksilöpsykoterapiaa, jossa terapeutti ja hoidettava tapaavat kahdesti viikossa 2-3 vuoden ajan. Nuoruusiässä seksuaalisuuteen liittyvät käyttäytymismallit eivät ole vielä vakiintuneet. Tämä lisää terapian onnistumisen mahdollisuuksia. Usein nuoren perhe ei ole tarjonnut mahdollisuutta psyykkiseen kehitykseen: kielteisiä tapahtumia ei lapsuudessa ole voinut käsitellä ja integroida itseensä. Nuori on joutunut varhain luopumaan kosketuksesta itseensä ja mahdollisesti turvautunut dissosiaatioon ja luonut näin erillisiä persoonallisuuden osia. Terapiassa hoidettava koetetaan saada sulauttamaan minäkuvaansa niin hylätty pikkulapsipuoli kuin hyväksikäyttäjäpuolikin. Terapiassa pyritään myös vahvistamaan nuoren sosiaalisia taitoja ja empatiasuuntautuneisuutta, selkeyttämään arvomaailmaa, auttamaan nuorta käytöksen kontrolloinnissa ja vähentämään poikkeavaa seksuaalista suuntautuneisuutta. Tereapeutin tehtävänä on myös oikaista kognitiivisia eli tietoon, havaitsemiseen, ajatteluun ja päättelyyn liittyviä vääristymiä.