221275.jpg
Barbara Katz Rothman on minulle outo henkilö. Pikaisen tutkimuksen perusteella hän tuntuu olevan jenkeissä hyvin poliittisesti epäkorrekti toimittaja ja kirjailija, jonka kirjoitukset käsittelevät rotuja ja rasismia, naisten asemaa yhteiskunnassa sekä aborttia. Ei yksin geeneistä on ehdottomasti hyvin kirjoitettu ja Katz Rothman on perehtynyt taustoihin huolellisesti. Kirjoitustyyli on kuitenkin himppasen kärjistävä ja tarkoituksellisen ärsyttävä.

Ei yksin geeneistä -kirjan oleellisinta pihviä on geeniteknologian etiikka. Kirjoittajan tapa pysytellä faktoissa, mutta jatkaa niistä erittäin sujuvasti henkilökohtaisia mielipiteitä edustaviin esimerkkeihin on suorastaan ihastuttava. Juuri tämä tekee kirjasta myös vaarallisen: osatakseen erottaa faktat ja "toimituksellinen aineisto" lukijan on jo tiedettävä geeniteknologiasta joitain perusteita. Ilman tätä kerroksellisuuttakin kirja on suhteellisen mielenkiintoista luettavaa. Sosiologin näkökulma geeniteknologiaan on virkistävää vaihtelua. Kirjan alkuperäisversio on ilmestynyt jo vuonna 1998 ja ajan hammas on ikävä kyllä jo puraissut tätä teosta. Geeniteknologiassa vuosikymmen on hurrrjan pitkä aika.