Curling-vanhemmuus on kasvatusalan muotitermi. Tilausta ja tarvetta asiaa käsitteleville kirjoille varmasti onkin. "Lapsiaan ei voi rakastaa liikaa, mutta heidän puolestaan voi tehdä liian paljon", kuuluu tämän kirjan sanoma. Erittäin perusjärkevä ja maanläheinen kirja kertoo rakkaudesta ja rajoista, lasten kanssa keskustelemisen tärkeydestä, tietokoneista nykynuorten maailmassa, lasten henkisestä ja fyysisestä pahoinvoinnista, ylipainon ehkäisemisestä. Ei siis mitään uutta auringon alla, mutta selkopäisiä oppaita vanhemmuuteen ei mielestäni ole koskaan liikaa. Erityisesti minua ihastuttaa tämän kirjan objektiivisuus. Teos kertoo kiihkottomasti kaikesta siitä, mitä viime vuosina kaikkia lastenkasvatusta sivuavien tieteiden alalla on havaittu. Kaikki tämä kerrotaan yleistajuisesti, mielenkiintoisesti ja vailla paatosta. (Yksittäisen kasvatusgurun kirjassa yleensä painotetaan sitä, että sisäinen haavoittunut lapsi / kiintymyssuhteen muodostuminen / kobaltin seerumitaso / lisää oma suosikkifraasisi tähän on yksilön elämänlaadun kannalta ratkaisevan tärkeä asia.)

"Lapsia täytyy kuunnella, jotta he oppisivat kuuntelemaan muita." Tutkimusten mukaan vanhemmat seurustelevat lastensa kanssa aktiivisesti alle viisi minuuttia päivässä. Läsnäoloa ja saatavilla oloa ei voi korvata laatuajalla - molempia tarvitaan.