Uhkakuvien ja pelottelujen alle saattaa hukkua se tosiasia, että media on lapsillekin oikein käytettynä suuri rikkaus. Tv:stä tulee paljon hyviä, mielikuvitusta ja tietämystä lisääviä, inspiroivia ohjelmia. Internet on mullistanut ihmisten elämää merkittävästi.

Lapset eivät kuitenkaan hallitse mediamaailmaa, ja aikuisten on heitä tähänkin maailmaan opastettava. Yksinkertaisimmillaan tämä tarkoittaa suositusikärajojen ja mediamaailmassa käytetyn ajan rajoittamista. Pottereiden ikäraja on 11 vuotta, ja herkälle lapselle ohjelmat voivat olla liian järkyttäviä, vaikka suositusikä täyttyisikin. Alle kouluikäisille kirja suosittelee ehdottomaksi maksimiannokseksi telkkarin katsomiseen tuntia päivässä. Tv-ohjelmien ja elokuvien lisäksi suositusikärajat löytyvät myös myytävistä tietokone- ja videopeleistä. Internetin "lapsilukot" ja filtterit ovat edelleen melko kömpelöitä ja epäkäytännöllisiä. Netin käyttöön kannattaisi laatia koko perheen yhteiset säännöt. Telkkarit ja tietsikat kannattaa myös sijoittaa perheen yhteisiin tiloihin. Näin laitteiden käyttöä on helpompi valvoa.

Kirja puhuu myös mediakriittisyydestä ja lapsiin kohdistuvasta tv-mainonnasta. Näissä yhteyksissä sivutaan myös lasten kehittymistä eri ikävaiheissa. Vasta 12-vuotias osaa luotettavasti arvioida syy-seuraus -suhteita.