Tämä kirja on sisällöltään hyvin heterogeeninen. Kirjasta löytyvät vanhemmille asialliset perehdytykset siitä, mikä on chatti, irkki, IRC-galleria, Habbo Hotel ja minkälaisia ikärajoja ja varoituksia tietokone- ja konsolipeleissä on. Sen sijaan esimerkiksi kännykän oikeaa käyttöä käsittelevä osuus on lähes olematon. Kännykkäetikettikin on viime vuosina laajentunut: nykytenavilla on usein kamerapuhelimet ja kouluissa opettajat joutuvat keskustelemaan siitä, miksei koulun pukuhuoneessa saa kuvata vähäpukeisia luokkakavereita.

Kirja sivuaa lukuisia mediakasvatukseen oleellisesti kuuluvia asioita kuten kuvakulmaa, kuvanlukutaitoa ja äänimaailman vaikutusta elokuvassa. Näitä asioita vanhemmat voivat ammentaa lapsilleen, mikäli ne itse hyvin hallitsevat. Tämä kirja toimii aiheeseen vain marginaalisena johdantona.

Osa kirjan ohjeista on mielestäni ala-arvoisia. Aika moni lastenpsykiatri on sitä mieltä, ettei alle kolmivuotiaille pitäisi katsoa lainkaan televisiota. Tämän kirjan mukaan taas alle kolmivuotias "ei menetä kehityksellisesti olennaisia virikkeitä, vaikkeivät hänen elämäänsä kuuluisikaan videot, elokuvat, tv-ohjelmat ja tietokoneet". Alle 3-vuotiaiden elokuvat? Kaikkein kauheimmalta minun korvaani kuulosti tämä 7-8-vuotiaisiin liittyvä ohje: "Koska hänen on edelleenkin vaikeaa ymmärtää seksiasioita, suorasukaisille seksikuvauksille altistuminen saattaa olla liian hämmentävää ja tehdä seksin lapsen mielikuvissa kielteiseksi ja oudoksi asiaksi." *virtuaaliläiskintää kirjan kirjoittajille*