597018.jpg'
Brändeillä on myyty ja mainostettu suunnilleen ihmiskunnan historian ajan. Nykyteinien kokema brändimaailma on kuitenkin aivan erilainen kuin edellisen sukupolven. Lapsiin ja nuoriin kohdistuva mainonta tehostuu ja muuttuu vuosi vuodelta aggressiivisemmaksi. Monen kulutusyhteiskunnan markkinat ovat useimpien artikkeleiden kohdalta kyllästetyt. Tällöin tehokkain tapa lisätä myyntiä on markkinoida tuotteita teineille, varhaisnuorille (tweens) ja jopa pienille lapsille. Mielikuvamainokset pyrkivät "kasvattamaan" yhä nuoremmille sopivaa kuvaa tuotteesta. Mielestäni Suomessakin olutmainosten huumori on tehty vetoamaan 11-12-vuotiaisiin poikiin ja siiderimainosten vähän vanhempiin tyttöihin. Product placement taas tehoaa nuoriin elokuvia tehokkaammin ja edullisemmin videopeleissä.

Osa kirjan ilmiöistä on meille suomalaisille (vielä) outoja. Markkinavoimat sponsoroivat kouluja, ja high schoolista löytyy 32 juoma-automaattia. Oppilaskunta ei saa myydä mehua, koska se kilpailisi Pepsin ja CocaColan kanssa. Oppikirjoissa on laskutehtäviä, jotka käsittelevät M&M-makeisia. Ympäristönmuutosta käsittelevän oppikirjan on kustantanut Shell. Kaverilta kaverille -markkinointia edustavat Suomessa lähinnä Tupperwaret, aloe verat ja kynttiläkutsut. Kuinka jenkkinuoria saadaan maksutta käyttämään päivittäin neljä tuntia oman lempibändin mainostamiseen? Tämä ei minulle selvinnyt, mutta kirjan mukaan hämmästyttävä ilmiö on yleinen. Brändätyt on hieno teos No logo -kirjan jalanjäljillä, suosittelen!